Maalausliikkeen verkkosivut: mitä niillä pitää olla, jotta ne tuovat tarjouspyyntöjä

Tarjouspyyntöä ohjaava etusivu

Etusivulle tullut kävijä yrittää selvittää ensimmäisten sekuntien aikana kolme asiaa: tekeekö tämä yritys sitä työtä, jota hän tarvitsee, tuleeko se hänen paikkakunnalleen ja miten tarjousta pyydetään. Jos jokin näistä jää epäselväksi, hän palaa helposti hakutuloksiin ja avaa seuraavan maalausliikkeen sivut. Siksi ensimmäisen näkymän otsikko kertoo palvelun ja alueen suoraan, esimerkiksi "Omakotitalojen ulkomaalaukset ja sisämaalaukset Turussa ja lähikunnissa", ja sen alla on painike, joka vie tarjouspyyntöön. Iskulause, joka sopisi mille tahansa maalausliikkeelle, ei auta kävijää päättämään mitään. Kun palvelu, alue ja seuraava askel näkyvät samassa kohdassa, kävijä näkee heti, kannattaako hänen lukea eteenpäin.

Etusivun ei tarvitse kertoa kaikkea. Sen tehtävä on ohjata kävijä oikeaan paikkaan: joko syvemmälle sisältöön, joka vastaa hänen senhetkiseen kysymykseensä, tai suoraan tarjouspyyntöön. Omissa projekteissani etusivu on toiminut ennen kaikkea tienviittana, joka kertoo, mitä yritys tekee ja missä.

Palvelu- ja paikallissivut asiakkaan päätöksenteon tukena

Maalausliikkeen sivuilla on usein yksi Palvelut-sivu, jolla sisämaalaus, ulkomaalaus, tapetointi ja tasoitetyöt mainitaan peräkkäin parin virkkeen verran. Asiakas ei kuitenkaan etsi maalausta yleensä, vaan tekijää omaan kohteeseensa, esimerkiksi rintamamiestalon lautaverhoukseen tai taloyhtiön porraskäytäviin. Siksi teen tärkeimmille palveluille omat sivut. Silloin jokainen sivu voi vastata yhteen kohdetyyppiin ja yhteen kysymykseen loppuun asti, ja myös hakukone ymmärtää paremmin, mistä sivulla on kyse.

Hyvä palvelusivu kuvaa, miten työ etenee, mitä siihen kuuluu ja mitä ei, millaisia pohjatöitä kohde yleensä vaatii ja millaisia kohteita yritys tekee. Kävijä ei tarvitse oppituntia maalaustekniikasta, vaan tarpeeksi tietoa päättääkseen, lähettääkö hän tarjouspyynnön juuri tälle yritykselle. Fiksumaalauksen sivuja suunnitellessani lähdin siitä, että taloyhtiöpäättäjä hakee tietoa eri vaiheissa. Alussa hän haluaa ymmärtää, millainen urakka on edessä, ja myöhemmin hän vertailee tekijöitä ja valmistelee päätöstä. Sivuston rakenne tehtiin niin, että kumpaankin vaiheeseen löytyy oma sisältö. Kun päättäjä on saanut vastaukset, yhteydenotto on luonteva seuraava askel eikä hyppy tuntemattomaan.

Hinta on asia, jota asiakas miettii, mutta jota palvelusivut käsittelevät heikosti. Pelkkä "kilpailukykyinen hinta" ei auta ketään, mutta tarkkaa hintaa ei voi luvata ennen kuin tiedetään pinta-ala, alustan kunto, työkorkeus ja tarvittavat suojaukset. Tela ja Pensselin sivuille tein hintalaskurit juuri tähän väliin. Laskuri ei lupaa tarkkaa hintaa, vaan antaa suuntaa ja näyttää samalla, mitkä tekijät hintaan vaikuttavat. Asiakas saa käsityksen kustannusten suuruusluokasta ja ymmärtää, miksi lopullinen tarjous tehdään vasta kohteen arvioinnin jälkeen. Laskuri toimii kuitenkin vain, jos sen taustalla on yrityksen omiin töihin perustuva laskentamalli. Muuten se antaa liian tarkan vaikutelman.

Paikallissivut vastaavat kysymykseen siitä, toimiiko yritys asiakkaan alueella ja onko se tehnyt siellä töitä aiemmin. Yleinen virhe on kopioida sama teksti kymmenille paikkakuntasivuille ja vaihtaa vain kaupungin nimi. Tällainen sivu ei kerro asiakkaalle mitään uutta eikä herätä luottamusta. Teen paikallissivun vain alueelle, jolla yritys todella palvelee ja josta on jotain omaa kerrottavaa, kuten alueella tehdyt kohteet, siellä tyypilliset rakennukset tai palvelun rajaukset. Esimerkiksi Pohja Studio kertoo rakentaneensa J&B-maalausliikkeelle 36 paikallista palvelusivua [1]. Kyse on palveluntarjoajan omasta esittelystä, joten se kertoo toteutuksen laajuudesta, ei siitä, kuinka monta tarjouspyyntöä sivut tuottavat. Sivujen määrää en itse pitäisi tavoitteena, vaan sitä, että jokaisella alueella on näytettävänä omia kohteita.

Paikallissivujen, kohdeluettelon ja Google Business Profilen tietojen on hyvä olla keskenään johdonmukaisia. Profiilissa hallitaan yrityksen tietoja, jotka voivat näkyä Google-haussa ja Mapsissa [2]. Palvelualueyritys voi määrittää profiiliinsa enintään 20 palvelualuetta kaupunkeina tai postinumeroalueina, ja Googlen ohjeen mukaan kokonaisalueen pitäisi yleensä olla enintään noin kahden tunnin ajomatkan päässä yrityksen sijainnista [3]. Jos sivustolla luvataan palvelua paikkakunnille, joita profiilissa ei ole, tiedot näyttävät ristiriitaisilta. Sivuston tekniseen puoleen lisään LocalBusiness-rakenteisen datan, joka voi auttaa kuvaamaan yrityksen nimeä, sijaintia ja aukioloaikoja hakukoneille, jos tiedot vastaavat sivulla näkyvää sisältöä [4]. Rakenteinen data ei yksinään nosta sijoituksia. Näkyvyys riippuu edelleen muun muassa siitä, onko sivujen sisältö asiakkaalle hyödyllistä ja vastaako se hänen kohdettaan.

Kohteet kartalla ja työn jäljen todentaminen

Kohteet kartalla -toiminnolla tarkoitan sivuston karttanäkymää, johon on merkitty yrityksen tekemät työkohteet. Maalausliikkeelle se sopii silloin, kun valmiita töitä on kertynyt useammalle paikkakunnalle ja kävijä haluaa nähdä, onko yritys tehnyt töitä hänen lähellään. Pelkkä piste kartalla ei kuitenkaan kerro paljon. Pisteen takaa pitää aueta lyhyt kohdekortti, jossa lukee paikkakunta, rakennuksen tyyppi, työn laajuus ja tehdyt työvaiheet sekä kuvat, jos asiakas on antanut luvan julkaista ne. Vasta silloin kartta kertoo, sopiiko yritys juuri tähän kohteeseen, eikä jää koristeeksi.

Kartalla on myös heikkoutensa. Monet karttaupotukset ovat hankalia käyttää puhelimella, eikä niitä välttämättä voi selata näppäimistöllä, jolloin osa kävijöistä ei pääse kohdetietoihin lainkaan. Siksi teen kartan rinnalle saman sisällön tekstinä, esimerkiksi paikkakunnittain ryhmiteltynä kohdeluettelona, josta jokainen kohde avautuu omalle sivulleen tai kortilleen. Kartta on lisä, ja varsinainen tieto on tekstiluettelossa.

Paikallinen referenssi on eri asia kuin yleinen kuvagalleria. Kun kohteen yhteydessä kerrotaan, että kyseessä on esimerkiksi 1970-luvun puuverhoiltu omakotitalo, jonka vanha maali piti kaapia ennen maalausta, lukija pystyy vertaamaan sitä omaan taloonsa. Samalla kohde osoittaa, että yritys on tehnyt työtä tällä alueella, mitä pelkkä palvelualueen nimeäminen ei osoita. Kohdetiedoista saa myös sisältöä paikallisille palvelusivuille, jolloin niiden teksti ei jää pelkäksi paikkakunnan nimen vaihdoksi.

Luottamusta rakentava käyttäjäkokemus

Kun kävijä on löytänyt palvelun ja nähnyt valmiita kohteita, hän kysyy vielä itseltään, uskaltaako hän antaa yhteystietonsa tälle yritykselle. Siihen vastaavat pienet ja tylsät asiat: yrityksen virallinen nimi ja Y-tunnus, toiminta-alue, tieto siitä kuka työnjohdosta vastaa ja asiakasarviot, joiden alkuperän voi tarkistaa. Anonyymi lainaus "Erittäin tyytyväinen!" ei vakuuta, koska sen alkuperää ei voi tarkistaa. Linkki Google-arvosteluihin tai asiakkaan luvalla julkaistu nimi ja kohde antaa kävijälle keinon arvioida väitettä itse.

Yhteydenottoa jarruttaa epätietoisuus siitä, mitä lomakkeen lähettämisen jälkeen tapahtuu. Asiakas haluaa tietää, soitetaanko hänelle, tuleeko joku katsomaan kohdetta, maksaako arvio jotain ja kuinka pian vastaus tulee. Esimerkiksi Sorcolor kertoo Uusimaan sivullaan olevansa yhteydessä 24 tunnin kuluessa tarjouspyynnöstä [5], ja Maalausturku kuvaa UKK-sivullaan, että tarjouspyynnön jälkeen sovitaan yhteydenotto ja kohdekäynti [6]. Nämä ovat yritysten omia toimintatapoja eivätkä toimialan normeja, eikä omaa lupausta pidä kopioida, jos sitä ei pysty pitämään. Kun asiakas kuitenkin tietää etukäteen, mitä seuraavaksi tapahtuu, lomakkeen lähettäminen tuntuu ensimmäiseltä keskustelulta eikä sitoumukselta.

Lomakkeessa luottamus joko syntyy tai katoaa. Jokaisella kentällä pitää olla näkyvä otsikko, koska pelkkä harmaa paikkamerkkiteksti katoaa kirjoittamisen alkaessa eikä välttämättä välity ruudunlukijalle. Suomalaisia verkkosivuja koskeneessa saavutettavuustutkimuksessa liian heikko kontrasti löytyi 96,0 prosentilta tarkastelluista sivuista, ja lomakekenttien asianmukainen nimeäminen puuttui 13 prosentilta, kun kansainvälisessä WebAIM Million -vertailussa osuus oli 48 prosenttia [7]. Luvut eivät koske erikseen maalausliikkeitä, mutta ne kertovat, millaisia ongelmia suomalaisilla sivuilla on. Lomakkeen vieressä kerrotaan lyhyesti, mitä henkilötietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja kuinka kauan niitä säilytetään, ja linkitetään tietosuojailmoitukseen. Analytiikka ja evästeet voivat käsitellä henkilötietoja, joten niiden käyttöönotossa on huomioitava sovellettavat suostumus- ja tietosuojavaatimukset [8].

Moni maalausliikkeen asiakas ei täytä lomaketta lainkaan, vaan soittaa. Puhelinnumero jää usein pelkkään alatunnisteeseen, jolloin mobiilikäyttäjä joutuu vierittämään koko sivun löytääkseen sen. Siksi numero näkyy puhelimen ruudulla heti ylhäällä, ja siitä voi soittaa yhdellä napautuksella. Asiakkaat toimivat eri tavoin: osa kirjoittaa kohteen tiedot lomakkeeseen illalla, osa soittaa päivällä ja kysyy suoraan. Maalausmestari tarjoaa tarjouspyynnön tekemiseen chatin ja puhelimen [9], ja sähköposti on monelle taloyhtiöpäättäjälle luonteva tapa. Kanavia ei tarvitse olla monta, mutta jokaisen pitää toimia ja yrityksen pitää pystyä vastaamaan kohtuullisessa ajassa.

Lopuksi

Maalausliikkeen verkkosivuston osat on helppo suunnitella erikseen, mutta ne toimivat vain yhdessä. Etusivu, palvelusivut, kohteet ja lomake vastaavat kukin yhteen kävijän kysymykseen: tekeekö tämä yritys minun kaltaistani kohdetta, mitä työ suunnilleen maksaa ja mitä tapahtuu, kun otan yhteyttä. Jos yksikin kysymys jää vaille vastausta, kävijä lähtee tai lähettää tarjouspyynnön, josta puuttuu olennaista. Siksi suunnittelen rakenteen aina sen mukaan, mitä kävijän pitää tietää ennen kuin hän uskaltaa pyytää tarjousta. Hakukonenäkyvyys perustuu samaan aineistoon: kun palvelusivut, paikalliset kohteet ja yhteystiedot ovat kunnossa, hakukoneellakin on jotain tulkittavaa.

Sisällönhallinta eli CMS ratkaisee, pysyykö sivusto ajan tasalla vai vanheneeko se julkaisupäivänä. Tela ja Pensselille tein CMS:n artikkeleille, jotta yritys voi julkaista sisältöä itse ilman, että jokainen päivitys kulkee minun kauttani. Maalausliikkeelle tämä on käytännön kysymys, koska uusia kohteita valmistuu ja asiakkaat kysyvät samoja asioita sesongista toiseen. Jos sisällön lisääminen on hankalaa, referenssit ja ohjeet jäävät lisäämättä.

Se, toimiiko kokonaisuus, selviää vasta mittaamalla yhteydenottoja, sillä kävijämäärä ei sitä yksin kerro. Seuraan ensimmäisenä lomakkeen lähetyksiä ja puhelinnumeron napautuksia, koska moni maalausliikkeen asiakas soittaa suoraan. Vielä enemmän kertoo se, kuinka moni yhteydenotto koski aluetta ja työtä, jonka yritys oikeasti ottaa vastaan, ja tämän tiedon kerää usein yrittäjä itse eikä analytiikkatyökalu. Kun tulokset yhdistää siihen, mille sivuille kävijät tulivat, näkee, mitkä osat sivustosta auttavat kävijää etenemään ja mitkä pysäyttävät hänet.

Lähteet

1. Pohja Studio, Verkkosivut ja digitaaliset ratkaisut Suomeen
2. Get started with Google Business Profile
3. Manage your service areas for service-area and hybrid businesses
4. Local Business (LocalBusiness) Structured Data | Google Search Central | Documentation | Google for Developers
5. Maalausliike Uusimaa | Talon maalaus Uusimaa - Sorcolor
6. Usein kysytyt kysymykset - Etelä-Suomen Maalaus- ja Kiinteistötyö Oy
7. Web Accessibility in Finland - Helda - University of Helsinki
8. Website legal requirements in Finland: GDPR, cookies, ...
9. Maalausliike Turku ja Helsinki - kotimainen toimija!